tiistai 28. elokuuta 2012

Voihan anemia!

Kaikennäkösiä blogeja on aivan älyttömästi ja minäkin olen tosi pitkään halunnut alkaa kirjoittaa omaa. Olen pari kertaa jo yrittänytkin aloittaa tässä samaisessa osoitteessa, mutta se ei vaan ole lähtenyt. Olen varmaan liian vaativa. Mun tekstienhän pitäisi tietysti olla sellaisia maailman asiallisimpia, mutta tietysti myös samaan aikaan hauskoja. No.. Minäpäs yritän nyt alkaa kirjoittaa ihan omana itsenäni ja niistä asioista, jotka kunakin hetkenä ilostuttaa tai sitten vihastuttaa ja kaikkea siltä väliltä.

Tänään postiluukusta tipahti kirje, jossa ilmoitettiin soittoaika lääkärille. Enempää omia taustojani kertomatta lähden nyt liikkeelle yhdestä ongelmasta, joka on vaivaillut jo aika nuoresta asti ja tämän ongelman nimi on alhainen hemoglobiini. Kävin lääkärissä ja verikokeissa toukokuussa aivan toisesta syystä, mutta näinhän se taas oli, että siinä ohessa hemoglobiiniarvokseni mitattiin tuolloin 91. Sain kehotuksen, tai ehkä ennemminkin käskyn syödä rautaa ja mennä uudestaan kokeisiin melko pian, mutta aika saamattomana ihmisena vitkuttelin tuota kokeissa käyntiä pari kuukautta. Nyt arvo oli 111 syötyäni rautaa yhden paketillisen, joskaan en syönyt sitä kovin säännöllisesti. Nyt siis odottelen pari viikkoa, että minulle soitetaan jatko-ohjeita.

En tiedä, pitäisikö suhtautumistani lääkäreihin kutsua asennevammaksi, vai mikä olisi sopivampi nimitys, mutta minulla on tosiaan hirveän iso kynnys varata aikaa lääkäriin. Aloin jossain vaiheessa sen verran paljon etsiä itse ratkaisuja, kun en kokenut niitä saavani lääketieteen puolelta ja siksi ehkä nykyisin olen kyllästynyt siihen, miten suppeilta joidenkin lääkäreiden näkökannat tuntuvat. Esimerkiksi tässä hemoglobiiniasiassa tuntuu, että väistämättä minun alhainen hemoglobiinini syyksi laitetaan se, että en syö lihaa, vaikkakin minulla oli täysin sama ongelma jo silloin, kun vielä söin lihaa ja sekä isäni on kärsinyt samasta vaivasta ja äitini syö rautaa ylläpitona, jotta Hb ei tipahtaisi.

Olen nyt alkanut kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka saisin lisättyä rautaa sisältäviä ruokia päivittäiseen ruokavalioon. Pyrin lisäämään ennen kaikkea vihreitä juttuja ruokavaliooni. Ostin nokkosta sekä valmiina teenä, että rouheena. Huomasin, että pakastepinaatti sopii todella hyvin munakkaaseen, vaikkakin syystä jota en muista pinaattia ei kai suositellakaan kovin usein syötäväksi. Pari viikkoa sitten ostin tehosekoittimen, joka oli edullinen, mutta ihan riittävän tehokas minulle ja olen nyt lähes päivittäin tehnyt jonkinlaisen pirtelön. Niistä saa niin paljon vitamiineja hyvin imeytyvässä muodossa, että uskon senkin helpottavan tätä tilannetta. Lisäksi ne maistuvat hyviltä ja ovat ihan superkivoja aamupaloja, joilla jaksaa hyvin!

Tässä tämänaamuisen smoothien ohje:

puolukoita ja mansikoita, n. puolet ja puolet.
tammenlehtisalaattia, vajaa puolet ruukusta
hieman hampunsiemeniä
banaani
2tl macaa
vähän hunajaa
vettä

Alussa tuntui, etten oikein osannut arvioida paljonko joukkoon tarvitsee laittaa vettä. Sitä meni aina vähän liikaa tai liian vähän. Mutta nyt vajaan kahden viikon opettelulla tuntuu, että olen alkanut hahmottaa ja pirtelöt ovat onnistuneet huomattavasti paremmin.

Ehkäpä tässä oli sitten ensimmäinen tekstini. Katsotaan, onnistunko vielä kirjoittamaan joku toinen päivä lisää. :)